Muutoksessa luoviminen ja miten voin vaikuttaa tulevaisuuteen?

Demoksen ennakoinnin johtaja Johannes Koponen puhui Tietoyhteiskunta-akatemiassa siitä, miten työn muutoksessa voi luovia. Digitaaliset työkalut muokkaavat yhteistyön tekemisen tapoja. Esimerkiksi suomen kielen litterointi onnistuu jo melko automaattisesti. Jos vaikkapa kokous nauhoitetaan, koneet osaavat kertoa käytettyjen termien avulla, ketkä muut organisaatiossa puhuvat samoista asioista ja näin kytkeä ihmisiä yhteen.

Koneoppimisen ja Big Datan käsittely vaikuttavat rutiininomaisiin asiantuntijatehtäviin. Näistä töistä katoaa tiettyjä tehtäviä ja voi käydä niin, että palkat alkavat laskea. Jos näin käy, niin ehkä ihmisiä saatetaankin palkata lisää. Koponen kuitenkin suosittaa, että ihmisiä ei kannata työllistää tehtäviin, jotka koneet voivat tehdä.

Väestön ikääntymiseen liittyvä keskustelu keskittyy liikaa taloudellisiin vaikutuksiin.  Sen sijaan pitäisi pohtia laajemmin, mitkä ovat ikääntyneen väestön kulttuuriset vaikutukset. Aiemmin oppiminen on tapahtunut kokeneilta nuorille, mutta nyt työhön tuleekin nuoria, jotka alkavat tehdä työtä uudella tavalla –  ja kokeneidenkin pitäisi oppia tekemään uudella tavalla.

Miten minä voin vaikuttaa?

Meidän käsityksemme tulevaisuudesta muovaavat sen tulevaisuuden, mihin olemme menossa. Jos kuvittelemme, että teknologia tuo hyvää tai pahaa, kuvitelma toteuttaa helposti itseään. Tämän takia kriisipuheesta lähtevä keskustelu polttaa pääomaa. Koponen antoi kolme vinkkiä siitä, miten tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa.

  1. Näe toisin olemisen mahdollisuuksia. Visioinnissa ei saa jäädä liikaa kiinni tähän hetkeen. Mitä kauemmas katsoo, sitä parempi. Aikaperspektiiviä lisäämällä ohittaa välttämättömyyksien ansan, jolloin myös muutos on mahdollinen. Kyse on myös optimismista.
  2. Uudelle aikakaudelle tarvitaan uusia taitoja. Kyse ei ole pelkästään koodaamisesta. Keskeinen taito on augmentaatio – kyky toimia koneiden kanssa. Inhimillisiä vahvuuksia löytyy, kuten vaikka empatia.
  3. Uteliaisuus on tärkeä ominaisuus, sillä ihmisen pääsy tietoon on nyt aivan eri tasolla kuin ennen. Työ on viime kädessä kaikenlaisten välineiden käyttöä. Elinikäinen oppiminen tapahtuu normaalin ihmiselämän myötä.

Teksti perustuu Demoksen ennakoinnin johtaja Johannes Koposen puheenvuoroon Tietoyhteiskunta-akatemiassa 2017 (poimintoja puheenvuorosta).