Jääkö Suomi ohjelmistotalouden maksavaksi katsojaksi?
Tätä kysyi ryhmän alustaja ja keskustelun johdattelija, toiminnanjohtaja Mika Helenius Tiviasta. Hän herätteli ryhmiä pohtimaan keinoja, joilla suomalainen ohjelmistotalous saadaan kasvuun. Ohjelmisto-osaaminen on kannattava panostuskohde, sillä sen katteet ovat pääsääntöisesti hyviä. Ohjelmistotalous kaipaa kuitenkin voimakasta panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen, niin taloudellisesti kuin oikeaa osaamista kehittämällä.
Suomen keskeisiä haasteita ovat huipputekniikan hyödyntämiskyvyn puute, t&k-investointien riittämättömyys, kansainvälisen toiminnan ja kansainvälistymisen osaamisvaje, myynti- ja markkinointiosaamisen puute, hankintaosaamisen puute sekä yliopistojen, tiedeyhteisöjen ja yrityshautomoiden yhteistyön keskittyminen tutkimustoimintaan.
Vastaavasti vahvuuksiamme ovat mm. hyvä koulutustaso, tasa-arvo, älylliset resurssit, hyvä ylipistolaitos ja laadukas perustutkimustoiminta.
Puutteita liiketoiminta- ja palvelumuotoiluosaamisessa
Suomen haasteena on maan pienuus, kieli ja valmiudet osallistua kansainväliseen kilpailuun. Keskeistä olisi jo tuotekehityksen alkuvaiheessa miettiä tuotteistamista, palvelumuotoilua ja kansainvälistymistä. Tarvitsemmeko kansallisia innovaatiotekijöiden alustoja? Vai miten parhaiten kehitämme kansainvälistymisosaamista? Ovatko Slush-tyyppiset tapahtumat keskeisiä tulevaisuuden kannalta?
Pelkkä ohjelmiston kehittäminen ei riitä tai ratkaise mitään. Tuotekehitys on usein irrallaan myynnistä ja palveluiden rakentamisesta. Tuotteen päälle tarvitaan palvelu, joka on parhaimmillaan kehitetty yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Palvelun rakentaminen edellyttää palvelumuotoiluosaamista.
Koulutusjärjestelmää tulee kehittää t&k- ja liiketoimintaosaamisen, palvelumuotoilun, kansainvälistämisen sekä myynti- ja markkinointiosaamisen osalta.
Miksi raha ei ohjaa koulutusta?
Yritykset tarvitsevat tutkimusta ja tuotekehitystä sekä uusia innovaatioita. Yhteistyön yritysten, yliopistojen, tiedeyhteisöjen ja yrityshautomoiden kesken tulisi tutkimuksen lisäksi edistää innovaatioita ja t&k-toimintaa, jotta pääsemme mukaan globaaliin kilpailuun.
Yliopistot tarvitsevat toimiakseen yritysrahoitusta, mutta rahoitus ei tunnu ohjaavan koulutusta ja sen tuloksia oikeaan suuntaan. Tutkimusta tehdään kyllä, mutta varsinainen tuotekehittäminen jää tutkimuksen jalkoihin.
Koulutusstrategiaa tulisi uudistaa siten, että myös sosiaaliset taidot, verkostoituminen, globalisaatio ja tuotteistamis- ja myyntiosaaminen kehittyvät. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pitäisi luoda uusi malli t&k- ja innovaatiotoiminnan, kansainvälistämisosaamisen ja myynnin mallin kehittämiseen. Näin luotaisiin uusi ekosysteemi, jossa yliopistot, yritykset ja julkinen sektori toimivat joustavasti ja mukautuen yhteisen asian eteen.
Hankintaosaaminen kuntoon
Julkisten hankintojen arvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa vuodessa. Hankintaosaamisen puute johtaa vääriin hankintapäätöksiin. Innovatiivisuuden tulisi olla selkeästi yksi valintaperusta – kun nyt hinta on hankintapäätösten ohjaavin tekijä.
Innovatiivisten hankintojen esteenä on hankintaosaamiseen puute. Päätöksiä ohjaa liikaa pelko virkavirheistä, hankintalain kiemurat, kilpailulainsäädäntö ja herkkä markkinaoikeuskäytäntö. Tähän on osansa myös tarjoajilla, jotka herkästi vievät päätöksiä markkinaoikeuteen, haastaen näin virkamiehet tekemään ”turvallisia” päätöksiä.
Sopimustekniset näkökulmat ajavat tekemisen ohi, kun keskitytään enemmän ympäristöön kuin tuloksiin. Rahoitusta myönnetään kyllä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta mistä rahoitusta saadaan seuraaviin tärkeisiin vaiheisiin eli tuotteistamiseen, myyntiin ja kansainvälistämiseen?
Ymmärrystä, taitoa ja tahtoa tarvitaan, NYT.
Taustaksi
- Teknologiabarometri 2017: Onko Suomesta kadonnut innovaatiovetoisen talouskasvun ymmärrys?
Suomen kannalta huolestuttavaa on, että mm. T&K-investoinnit, tieteellis-teknologinen osaaminen ja yleinen tieto- ja viestintäteknologian käyttö ovat olleet laskusuuntaisia jo kahdessa barometrissa peräkkäin. Positiivista on se, että yksityisellä sektorilla ennakoidaan T&K-panostusten lähtevän nousuun ja myös kansainväliset investoinnit Suomeen ovat noususuuntaisia.
https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tutkimukset/tekbaro - Digibarometri 2016: Digitaalisuus on Suomen hyödyntämätön mahdollisuus
Digibarometrin mukaan Suomella on vertailumaiden parhaat edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen, mutta käyttö ja syvällisempi soveltaminen takkuavat.
http://www.digibarometri.fi/
Mitä mieltä sinä olet? Ota kantaa!
Keskustelu aiheesta jatkuu Tietoyhteiskunta-akatemian LinkedIn-ryhmässä. Jos et vielä ole jäsen, liity mukaan ja osallistu keskusteluun.
