Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen kertoi Tietoyhteiskunta-akatemiassa muun muassa siitä, mihin media ja tiedonvälitys ovat menossa.
- Jo nyt valtaosa tiedonvälityksestä hyödyntää digitaalisuutta, tulevaisuudessa vielä enemmän. Jopa taidenäyttelyiden teokset keskustelevat nykyään mobiililaitteiden kanssa: katsoja voi puhelimensa kautta esimerkiksi saada lisätietoa teoksesta. Digitaalisuus tuo lisäarvoa kaikkeen tiedonvälitykseen, kun tietoa voi käsitellä, jakaa ja hyödyntää helpommin.
- Media konsolidoituu ja pirstoutuu yhtä aikaa. Toiminnot keskittyvät suuriin mediataloihin, ja muutamat toimijat voittavat hyvin suuren osan markkinoista. Toisaalta on nähtävissä äärettömän pitkä häntä palveluita, murusia ja näkökulmia – pienempiä medioita. Kuinka tärkeitä ovat pienet hännät ja yksittäiset ryhmät ja kuinka tärkeää on tuoda yhteisiä kokemuksia suurelle massalle, Kivinen kysyy.
- Journalisteja tarvitaan aina, sillä tiedon jalostamisen taitoa ei voi korvata: mikä on olennaista tietoa ja mikä ei? Robotit voivat toki tehdä osan arvioinnista, mutta eettiset kysymykset jäävät ihmisten ratkaistaviksi.
- Yleisö ja yleisön sekä kohderyhmien tunteminen ovat tulevaisuudessakin keskiössä.
- Ilmaisia lounaita ei ole.
- Tulevaisuudessa tiedostusvälineiden pitää keskittyä sisältöjen laatuun, ei määrään. Kivinen linjaa, että Yle ei halua lisätä turhaa tietoa maailmassa. Siksi myös Ylen on mietittävä tarkkaan, kuinka se tuo uutta arvokasta tietoa kansalaisille.
Teksti perustuu Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivisen esitykseen Tietoyhteiskunta-akatemiassa 2017 (poimintoja puheenvuorosta).
