VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara puhui akatemiassa innovaatioista saatavasta kasvusta sekä Suomen vahvuuksista.
Suomi on onnistunut erottautumaan muista maista T&K-rahoituksella, vaikka panostukset innovaatioihin ovat viime vuosina vähentyneet – useimmissa kilpailijamaissa ne ovat kasvu-uralla. Monia vahvuuksia Suomella kuitenkin on.
Positiivista kehitystä on tapahtunut palveluviennissä, vaikka Suomi on tunnettu perinteisesti laitekeskeisenä teknologian vientimaana. Nyt olemme pystyneet synnyttämään palveluvientiä. Laitteet eivät varsinaisesti ole katoamassa mihinkään – niiden businesslogiikka on kuitenkin muuntumassa palvelulliseksi. On mahdollista erottautua ja luoda arvoa yhdistämällä laiteteknologia ja tieto.
Suomen ehdoton vahvuus kansainvälisesti vertailtuna, on yhteistyö eri osapuolten välillä: yliopistot, tutkimuslaitokset, julkinen valta ja yritykset toimivat yhdessä. Tätä yhteishenkeä suomalaisten pitäisi arvostaa enemmän.
Olemme digitalisaatiossa monella mittarilla edistyneitä, mutta emme silti mallimaa. Esimerkiksi liike-elämä ja teollisuus laahaavat perässä. Vasara toivoo, että Suomessa siirryttäisiin sanoista tekoihin. Tällä hetkellä yritysten on oltava lähes konkurssin partaalla ennen kuin ne muuttuvat. Resilienssiä, muutoskykyä, tutkitaan tällä hetkellä paljon. Yrityskentällä tarvitaan apua, työkaluja ja toimenpiteitä, jotta muutos tapahtuu.
Yhdessä enemmän kuin yksinään
Ekosysteemit luovat kasvua, koska yhteistyöllä yritys voi saavuttaa enemmän ja kehittyä nopeammin. Teknologialähtöisestä toimintamallista on siirryttävä haastelähtöiseen toimintaan. Siinä valitaan tietty alue ja ongelmat, jotka halutaan ratkaista.
Esimerkki alueesta ja ongelmasta voisi olla väestön ikääntyminen. Suomi on ikäpyramidiltaan toisiksi vanhin kansakunta Japanin jälkeen. Miten ikääntymisestä seuraavia haasteita voidaan ratkaista? Miten ihmiset pidetään esimerkiksi työikäisinä pidempään digitalisaation avulla?
Suurin osa niistä työpaikoista joita nyt on, tulee häviämään seuraavan 20 vuoden aikana. Tilalle tulee aivan uudenlaisia työpaikkoja ja itse työn luonne muuttuu. Kaikki tämä vaatii halua oppia uutta ja kysyä rohkeasti, mikä on koulutusjärjestelmämme rooli tulevaisuudessa.
Vasara uskoo, että Suomen innovaatiomenestys perustuu jatkossakin yhteistyöhön. Se on etu, joka Suomella jo on.
Teksti perustuu Antti Vasaran puheenvuoroon Tietoyhteiskunta-akatemiassa 2017.
