Talouden ja politiikan johtajat kokoontuvat vuosittain maailman talousfoorumiin Sveitsin Davosiin. Suomalainen Petri Vilén oli tänä vuonna mukana. Hän on Industryhackin perustaja ja toimitusjohtaja. Koko hänen työnsä pyörii digitalisaation ympärillä. Vilen puhui akatemiassa muun muassa johtajuudesta ja digitalisaation tuomista muutoksista.
Miten johtajuus muuttuu neljännen teollisen vallankumouksen myötä?
- Siirrytään yksinapaisesta moninapaiseen maailmaan. Enää ei ole yhtä keskuspaikkaa tai taloudellista keskusta, jonka ympärillä kaikki pyörii.
- Pääomalla ei ole enää niin suurta merkitystä kuin innovaatiolla ja lahjakkuudella. Ne määrittävät, mistä lisäarvoa syntyy ja mistä seuraava uusi aalto muodostuu.
- Siirrytään osaoptimoinnista systeemiseen vaikutukseen: johtaja ei voi keskittyä yksittäiseen osa-alueeseen vaan hänen täytyy ajatella kokonaisuutta, ei ainoastaan omaa osuuttaan.
- Tulevaisuudessa edelläkävijyydestä siirrytään muiden mukaan ottamiseen. Miten teknologian hyödyt saadaan levitettyä laajemmalle?
Yrityksen, yhteiskunnan ja yksilön näkökulma
Jokaisesta teollisesta yrityksestä tulee myös ohjelmisto- ja analytiikkatalo, sillä mikään yritys ei voi välttyä digitalisaation vaikutuksilta. Ohjaava voima ei ole kuitenkaan teknologia, vaan asiakas, joka haluaa parempia palveluita nopeammin, kätevämmin ja tehokkaammin.
Toimialueiden pelisäännöt tulevat muuttumaan. Esimerkiksi Uber on kuljetuspalvelu ilman autoja ja kuljettajia, ja vastaavasti Airbnb on majoitusyhtiö ilman yhtään hotellihuonetta. Piilaakson vastaus on tuottaa palveluita, jotka tekevät ostamisesta helpompaa ja tuovat palvelut napin taakse. Erilaisten palveluiden avulla voi myös käyttää tarvitsemiaan tuotteita, kuten autoa, eikä niitä tarvitse enää omistaa.
Valtioiden rooli teknologisessa kehityksessä kasvaa ja virkamies on seuraava rokkitähti. Koska teknologian merkitys on tulevaisuudessa suuri, virkamiesten paikallisvalta lisääntyy.
Lisäksi valtiollisten hankkeiden vaikutusvalta kasvaa. Tulevaisuuden merkittävimmät it-hankinnat tulisi tehdä suunnittelukilpailujen avulla, kuten esimerkiksi arkkitehtuurikilpailuissa. Voisivatko tulevat it-hankinnat olla suurten arkkitehtuurihankkeiden kaltaisia?
Yksilön näkökulmasta keskeistä on ohjelmointirajapintojen avaaminen. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään esimerkiksi Uberin kaltaisia palveluita, jolloin samaan palveluun voidaan avata uusi rajapinta vaikkapa itsestään ohjautuville autoille. Näin kuluttajan ei tarvitse välttämättä ottaa käyttöön mitään täysin uutta teknologiaa, vaan jo käytössä oleviin palveluihin voidaan lisätä uusia ominaisuuksia.
Teksti perustuu Petri Vilénin puheenvuoroon Tietoyhteiskunta-akatemiassa 2017.
