Reaaliaikatalous tuo huimat säästöt

Reaaliaikatalous (real-time economy, RTE) on avainkomponentti eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kustannustaakan alentamiseen ja kasvun vauhdittamiseen sekä koko Euroopan harmaan talouden torjuntaan.

Reaaliaikataloudessa kaikki liiketoimintatieto muuntuu standardoiduksi, rakenteiseksi dataksi, joka on helposti koneluettavassa muodossa. Sillä, mitä maksutapaa käytetään, ei ole väliä, koska transaktiosta muodostuu taustajärjestelmään tietoa, joka siirretään ja säilytetään turvallisesti, ja johon pääsy taataan vain niille, joilla siihen on pätevä tarve. Kun tämä tehdään oikein, lisääntyy kaikkien luottamus niin järjestelmään kuin toimijoihinkin. Samalla taloudellisen toiminnan lisääntynyt läpinäkyvyys tuottaa ensimmäisen todellisen ratkaisun harmaan talouden ongelmaan ilman tähänastisen torjuntatyön valtavia kustannuksia ja tehottomia prosesseja.

Pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksien lisääntyminen on seurausta hallinnollisten kustannusten ja hallintoon käytetyn ajan merkittävästä vähenemisestä. Kun yritys avaa näkyvyyden talousdataansa, se saa vastineeksi automaattisen, reaaliaikaisen raportoinnin verojen ja muun julkisen sektorin vaatiman finanssitiedon osalta. Kaiken lisäksi kirjanpito automatisoituu, ja yritys saa sisäisen reaaliaikaisen tiedon yrityksen kassavirrasta sekä tulevien sopimusten aiheuttaman kassavirtaennusteen.

Manuaalinen käsittely historiaan

Tämä vapauttaa yritysjohdon johtamaan liiketoimintaa, eikä erillistä kontrollointiakaan enää tarvita. Koska talousraportointi- ja kirjanpitotehtävät loppuvat, tai ainakin vähentyvät merkittävästi, niihin käytetty henkilötyö voidaan siirtää tuottavampiin, merkittävämpiin ja yritystä paremmin hyödyttäviin tehtäviin. Ihmisen ei kannata tehdä ohjelmistorobotiikalle parhaiten soveltuvia töitä.

Kaikkeen tähän liittyvät säästöt ovat huimia. Valtiokonttorin, kuntien ja RTE-työssä mukana olevien yritysten laskelmien mukaan Suomessa voidaan saada aikaan suorat 4,5 miljardin euron vuosittaiset säästöt. Koko EU:n tasolla tämä tarkoittaa 315 miljardia euroa vuosittain, kun otetaan huomioon, että Suomen osuus EU:n taloudesta on yksi seitsemäskymmenesosa.

Seuraavissa vaiheissa RTE-data on nykyistä paljon laajemmin tarjolla ja täydellisesti koneluettavaa ilman yhtäkään manuaalista työvaihetta. Verkkolaskuissa Suomi on jo globaali johtaja, ja seuraavaksi on vuorossa e-kuitti. Varovaisenkin laskelman mukaan säästö siirryttäessä paperikuiteista RTE:n sähköisiin kuitteihin on 5–7 euroa transaktiota kohti. Epäsuoria kustannussäästöjä ja yritysten sisäistä tehostumista ei vielä ole edes yritetty laskea auki luvuiksi.

Teknologia on jo olemassa

Kaikki RTE:n vaatima teknologia on jo olemassa, tietoinfrastruktuurit tukevat muutosta, standardointi on suurelta osin valmista ja RTE-innovaatiota tehdään jo lukuisissa yrityksissä ympäri Eurooppaa. Kaikkein edistynein ja RTE-valmis kolkka koko Euroopassa löytyy pohjolasta: erityisesti Suomi ja Viro ovat kärjessä monilla RTE:n osa-alueilla. Teknologiateollisuus ry ja Eesti Infotehnoloogia ja Telekommunikatsiooni Liit (ITL) ovat tehneet jo pitkään RTE:hen liittyvää yhteistyötä ja valmistelleet rajat ylittäviä teknologiapilotteja.

Yhteistyön tavoitteena on ottaa EU:n kärkipaikka RTE:ssä ja sitä myöten olla nostamassa koko Euroopan tuottavuutta. RTE on alue, jossa Euroopalla on mahdollisuus olla maailman teknologiajohtaja ja samalla ottaa valtava loikka kilpailukyvyssä, laajentaa veropohjaa, tehdä tilaa veronalennuksille ja saattaa harmaata taloutta osaksi virallista kansantuotetta. Kun RTE:n koko potentiaalin sisäistää, ymmärtää helposti, että se todellakin on avain kasvuun ja kilpailukykyyn. Itselläni on vaikeuksia keksiä päivänvaloa kestäviä syitä sille, miksi RTE ei ole jo käytössä.

Saarnio, Juha (JoS)
Johtava asiantuntija, CDO
Elinkeinopolitiikka – Osaaminen ja innovaatiot
Matkapuhelin: 045 135 2688
Email: juha.saarnio[at]teknologiateollisuus.fi


Kirjoitus on julkaistu alunperin 20.3.2017 Teknologiateollisuuden Teknoblogina: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/reaaliaikatalous-tuo-huimat-saastot