Tältä näyttää työn neljäs vallankumous

Aalto-yliopiston professori Kristiina Mäkelä kertoi Tietoyhteiskunta-akatemiassa työn muutoksesta ja sen seurauksista. Ihmisten tapa tehdä työtä on muuttunut monta kertaa. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen myötä työ siirtyi käsitöistä ja maanviljelystä tehdastyöhön. Toisessa teollisessa vallankumouksessa työ siirtyi tehtaista liukuhihnalle. Kolmannen vallankumouksen myötä työstä tuli tietotyötä. Neljättä vallankumousta määrittelee Mäkelän mukaan kolme seikkaa.

1. Työn ja ajan riippuvuussuhde vähenee

Työn vauhti kiihtyy ja perinteiset työajat katoavat. Myös työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät.

2. Työn ja paikan riippuvuussuhde vähenee

Työtä tehdään entistä enemmän etänä. Muutoksella voi olla suuria aluepoliittisia vaikutuksia, kun ihmiset eivät enää ole riippuvaisia asuinalueensa työmarkkinasta. Etätyön lisääntyminen tuo lisää mahdollisuuksia globaaliin tiimityöhön ja voi johtaa osaajamarkkinoiden globalisoitumiseen. Huippuosaajien markkinat ovat jo nyt varsin kansainväliset, mistä akateeminen maailma on hyvä esimerkki.

3. Työn ja työsuhteen riippuvuus vähenee

Työurat muuttuvat entistä yksilöllisemmiksi. Työltä haetaan merkityksellisyyttä, eivätkä ihmiset enää seuraa tiettyä urapolkua. Urasta tulee pikemminkin portfolio erilaisista taidoista, joita ihminen hallitsee. Myös yrittäjyys lisääntyy. Pitkät työsuhteet tulevat harvinaisemmiksi, ja lyhyet sopimussuhteet yleistyvät.  Työpaikkoja vaihdetaan useammin, ja hierarkkisista rakennelmista siirrytään verkostoihin. Tällöin tärkeäksi nousee se, että oikeat osaajat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Työn muutos edellyttää Mäkelän mukaan, että koulutamme T-osaajia: toisaalta täytyy olla syväosaamista omalta alalta (T:n alasakara) ja toisaalta täytyy olla riittävä osaaminen muilta aloilta (T:n yläsakara), jotta voi toimia yhteistyössä muiden alojen syväosaajien kanssa. Lisäksi tulevaisuuden osaajalta vaaditaan oppimis- ja ongelmanratkaisukykyä.

Teksti perustuu Aalto-yliopiston professori Kristiina Mäkelän puheenvuoroon Tietoyhteiskunta-akatemiassa 2017 (poimintoja puheenvuorosta).