Teksti: Heino Ylisipola
Tekoäly tulee, oletko valmis? Oikeasti se on tullut jo muutama vuosikymmen sitten. Nyt elämme sen keskellä. Asiantuntijat sanovat, että maailma elää neljättä teollista vallankumousta. Monen mielestä käynnissä on samanlainen teknologinen hyppy kuin aikoinaan oli siirtyminen öljylampusta sähkövaloon.
Suomi on digitalisaatiossa, robotisaatiossa ja keinoälyssä tai niiden soveltamisessa maailman kärkeä. World Economic Forumin mukaan Suomi on digitalisaatiossa maailman kärjessä heti Singaporen jälkeen. Ruotsi ja Norja tulevat Suomen perässä.
Tekoälystä ja sen mahdollisuuksista keskusteltiin TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n järjestämässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa Porvoossa helmikuun puolessavälissä. Tilaisuuden avauspuheenvuoron piti Ilkka Lakaniemi, joka toimii TIEKEn hallituksen puheenjohtajana ja Keskuskauppakamarin johtavana digitalisaatio-asiantuntijana.
Miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen vuoteen 2028 mennessä
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi Tietoyhteiskunta-akatemian puoluejohtajien paneelissa, että digitalisaation osaajista tulee valtava pula, niin Suomessa kuin maailmallakin. Myös työt muuttuvat.
“Noin miljoona suomalaista pitää uudelleen kouluttaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhoja työtehtäviä katoaa, mutta uusiakin syntyy. Digitalisaatio koskettaa kaikkia suomalaisia. Ei ole alaa, missä tekoälyä ei voitaisi käyttää. Suomi voi kaksinkertaistaa talouden kasvuvauhdin, jos se ottaa tekoälyn käyttöön proaktiivisesti.”
Sipilä muistuttaa, että Suomessa kansalaisista on kerätty valtavasti tietoa, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. – Terveystiedot ovat Kelan hallussa ja sillä tiedolla voisi olla jokin hintakin. Julkisen datan hallinnointia, käyttöä ja ehkä myyntiäkin varten voisi perustaa uuden valtionyhtiön.
Tekoälystä ja sen mahdollisuuksista keskusteltiin Marko Junkkarin johdolla puolueiden puheenjohtajien paneelissa.
Tekoäly vie ja tuo työpaikkoja
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti paneelissa, että sata vuotta sitten olleista työtehtävistä on kadonnut 90 prosenttia. Tekoälyn kasvava käyttöönotto voi tehdä saman. Se myös synnyttää uudenlaisia työpaikkoja.
“Jos 100 000 kaupan kassaa menettää työnsä, ihmisiä pitää kouluttaa uusiin tehtäviin. Pitää ottaa ehkä käyttöön pienpalkkatuki, jotta kaikille riittää työtä.”
Mykkänen kaipaa suomalaisia koskevan datan omistajuuteen selkeitä sääntöjä, jotta myös suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää nykyistä enemmän olemassa olevaa dataa eikä kerätty tieto olisi vain kansainvälisten suuryritysten kuten Googlen tai Facebookin hallussa.
Ihminen määrää, kone ei sitä tee
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että ihminen sanoo ja määrää, millainen maailman pitäisi olla, sitä ei tee kone eikä keinoäly.
“Sähköiset palvelut Suomessa ovat nyt hyvin monimutkaisia salasanoineen. Tekoäly ja puheentunnistus voisivat helpottaa esimerkiksi Kainuun mummon elämää niin, että hän pääsee nopeasti sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.”
Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, että yli 65-vuotiaita on Suomessa yli miljoonan verran ja siinä joukossa sähköisten palveluiden käyttö on paljon vähäisempää kuin aktiiviväestön piirissä. Ihmisten aivoissa on vielä paljon monimutkaisempia algoritmeja kuin parhaimmissakaan tietokoneissa. Tekoäly tulee, mutta miten vähän kouluja käyneet ihmiset pysyvät mukana?
Vihreän liiton puheenjohtaja Touko Aalto arvioi, että tekoälyn seurauksena työ ja toimeentulo erkanevat tulevaisuudessa, siksi jatkuva oppiminen läpi elämän on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa. “Seuraavan 20 vuoden aikana tekoäly muuttaa maailmaa enemmän kuin, mitä on tapahtunut viimeisen 200 vuoden kuluessa. Nyt jos koskaan olisi Suomessa perustulon paikka.”
Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho uskoo, että ne maat, jotka tarttuvat tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin ensimmäisinä, ovat voittajia. ”Keskiluokka elää nyt murroksessa. Pääoma tuottaa yhä enemmän ilman työvoimaa. Tekoäly korvaa koulutettua työvoimaa eli se tulee henkisen työn puolelle.”
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson muistutti, että Suomen yliopistoissa on paljon tekoälyn tutkimusta ja osaamista. “Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusmäärärahoja ei saa tässä tilanteessa leikata. Me tarvitsemme Suomeen myös entistä parempaa kokeilukulttuuria, sillä kaikessa ei voi onnistua. Oppimisessa pitää hyväksyä myös erehtyminen. Meillä on valtavasti dataa Suomessa. Jos me pystymme hyödyntämään sitä, olemme voittajia.”
Sipilä muistuttaa, että hallitus on jo varannut 100 miljoonaa euroa tekoälyn käytön edistämiseen. “Mereltä on esimerkiksi varattu alue, jolla itsestään kulkevat laivat voivat harjoitella. Viro, joka on digitalisaatiossa monessa suhteessa meitä edellä, pelkää, että Suomi ajaa ohi.”
Data on uusi öljy
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa opetti Tietoyhteiskunta-akatemian seminaarissa, että tietokoneiden valtava laskentateho on digitalisaation hampaat.
“Saamme koko ajan lisää dataa ja parempia työkaluja sen käsittelemiseen. Data on uusi öljy.”
Siilasmaa painottaa, että pitää olla tarkkana, miten dataa tulkitaan.
“Tietokone ajattelee eri tavalla kuin ihminen ja sitä voi myös huijata. Tietokoneiden tuottama data on kaukana ihmisten geneerisestä älykkyydestä. Sellaista läpimurtoa ei ole vielä näkyvissä. Paras äly on meillä korvien välissä.”
Voisiko tulla uusi NMT?
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara arvioi, että Suomesta voi tulla Euroopan johtava maa tekoälyn soveltamisessa.
“Tekoälyn hyödyt saadaan Suomessa parhaiten käyttöön soveltamisen kautta. Tekoälyn soveltamiseen tarvitaan hyvin monenlaista ja myös syvällistä osaamista. Soveltaminen korostuu, mitä kovempaa kansainvälinen kilpailu on.”
Vasara muistutti seminaarissa, että tekoäly on osa digitalisaation jatkumoa, joka alkoi atk:sta, internetistä ja matkapuhelimista muutama vuosikymmen sitten. Suomi ja muut Pohjoismaat kehittivät ensimmäisinä maailmassa yhteisen standardin kännyköille, NMT:n (Nordiskt mobiltelefonisystem) eli yhteispohjoismaisen radiopuhelinverkon.
“Suomesta on tullut varovainen paikka, mutta nyt tarvitaan uskallusta ja kaukonäköisyyttä. Voisivatko Suomi ja Saksa yhdessä kehittää uuden NMT:n?”
Kirjoitus on alun perin julkaistu Keskuskauppakamarin uutishuoneessa.
