Tietoyhteiskunta – tuttu termi, uudet haasteet

YLE:n toimittaja Pekka Seppänen muisteli kolumnissaan ”Tule takaisin, tietoyhteiskunta” vuosituhannen vaihdetta, jolloin silloinen tietoyhteiskuntakomissaari Erkki Liikanen ammensi edelläkävijämaa Suomen oppeja koko unionin suuntaviivojen pohjaksi. Seppänen piti tietoperustaisen, teknologian käyttöönsä valjastaneen yhteiskunnan tavoitetta yhä tärkeänä ja kysyi: ”Miksi tietoyhteiskunnasta ei enää puhuta, miksi sitä ei enää odoteta ja toivota? Kävikö niin, että tietoyhteiskunta toteutui, joten se on jo arkipäivää?”.

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen näkökulmasta tavoite on tärkeämpi kuin koskaan. Työtä tietoyhteiskunnan saavuttamiseksi tehdään laajassa rintamassa. Tänään se näyttäytyy uusien termien, kuten digitalisaation, älykaupunkikehityksen, tiedolla johtamisen, perusdigitaitojen ja ihmiskeskeisen teknologiakehityksen muodossa.

Vastaus Seppäsen jälkimmäiseen kysymykseen tietoyhteiskunnan toteutumisesta ja arkipäiväistymisestä on sekä kyllä että ei. Pitkään ajateltiin, että tietoyhteiskunnan peruspilari on tiedon valtatie, internet, johon pääsyn takaaminen takaa myös toimivan tietoyhteiskunnan kaikille. Nyt voitaneen sanoa, että tuo taso on Suomessa pitkälti saavutettu, mutta se ei lopulta riittänytkään.

Olemme tilanteessa, jossa teknologia pahimmillaan tukee informaatiosotia, jakaa ihmisiä kupliin, aiheuttaa laitteiden valmistuksen myötä valtavan ympäristökuorman ja lisää heikommassa asemassa olevien syrjäytymistä. Samaan aikaan teknologia parhaimmillaan moniäänistää uutisvirtoja, tukee laaja-alaisesti hyvinvointia, lisää oppimismahdollisuuksia ja auttaa ratkomaan viheliäisiä ongelmia esimerkiksi kiinteistöjen energiankulutusta optimoimalla.

Jotta vaakakupin jälkimmäinen puolisko voittaa, tulee tulevaisuuden tietoyhteiskunnan olla ihmiskeskeinen yhteiskunta, joka on tiedolla johdettu, osallistava, osaava, ennakoiva, läpinäkyvä, turvallinen, eettinen ja tasavertaisia mahdollisuuksia luova.

Tulevaisuuden tietoyhteiskunta rakentaa ihmisille ja organisaatioille kyvykkyyttä niin yksilöiden kuin organisaatioiden tietoon pohjautuvaan toimintaan, jatkuvaan oppimiseen ja teknologia-avusteiseen toimintaan. Tietoyhteiskunnan irvikuva on maailma, jossa ihmisen rooliksi jää passiivinen kuluttajuus tai trolliarmeijoiden armoille jääminen.

TIEKEllä kumppaneineen on tulevaisuudessa iso työsarka toivotun tietoyhteiskuntakehityksen tavoittamiseksi.

Osaamisen vahvistamisen tarve kasvaa teknologiakehityksen kulkiessa eteenpäin: osaamistarpeissa painottuu entisestään datan hyödyntäminen sekä työskentely rinnan teknologian, kuten keinoälyn ja robotiikan kanssa. Osaamista on kehitettävä ketterästi työn ohessa ja sen hankkiminen sekä näkyväksi tekeminen tapahtuu pitkälti digitaalisesti.

TIEKElle tämä tarkoittaa kasvavaa tarvetta muuttuvien osaamistasojen tunnistamiselle ja määrittelylle, osaamismerkkien kaltaisille tavoille tehdä osaamista näkyväksi sekä yhteistyölle eri toimijoiden kanssa mm. alustariippumattomien osaamisprofiilien saralla. Monille tuttujen, digiosaamista kehittävien TIEKEn tutkintojen lisäksi tarvitaan Tiviittorin tapaisia työkaluja osaamisen nykytilan kartoittamiseksi.  Jatkossakin haluamme helpottaa digitaitojen kehittämistä niin oppilaitoksissa kuin yrityksissä.

Teknologiainnovaatioiden rinnalla tarvitaan vahvaa näkemystä siitä, miten kehitettyä teknologiaa hyödynnetään yhteistä arvopohjaamme vastaavalla tavalla. Onko ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys ja eettisyys huomioitu? Onko ratkaisujen hiilikädenjälki suuri ja -jalanjälki pieni? Tuemmeko ymmärryksen lisäämistä vai vastakkainasettelua, tähtäämmekö klikkeihin vai hyvinvointiin?

TIEKEn tehtävä on herättää keskustelua, rakentaa yhteistä näkemystä sekä viedä arvojamme vastaavaa teknologiakehitystä eteenpäin myös kehityshankkeiden kautta. Yhtenä keskustelunavauksena toimikoon kevään Tiedosta-lehti, joka toi näkökulmia kestävään teknologiakehitykseen teemalla ”Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen”.

Teknologian tuoma lisäarvo tietoyhteiskunnalle syntyy siitä, kun sitä sovelletaan käytännössä. Yksikään huippututkimus tai laboratorio-olosuhteissa saatu tulos ei sellaisenaan tee muutosta, vaan opit ja ratkaisut on saatava laajamittaisesti käyttöön yhteiskunnassa: organisaatioissa ja kodeissa, kouluissa ja kiinteistöissä.

Teknologian käyttäminen itsessään ei ole tietoyhteiskunnan tarkoitus. Se on väline, jolla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta, tarjoamaan ennakoivaa terveydenhuoltoa ja löytämään keinoja vapauttaa työtä tekeviltä aikaa niihin tehtäviin, joissa ihminen on vahvimmillaan. Monimutkaisessa maailmassa töitä on tehtävä yhdessä sen eteen, että meillä on tarvittavat työkalut odotettujen hyötyjen toteutumiseksi.

TIEKE auttaa organisaatioita löytämään tietointensiivisissä palveluissa olevat valtavat mahdollisuudet kaikilla toimialoilla – niitä tarvitaan vastaamaan niin kansalaisten kuin yhteiskunnan tarpeisiin. Meillä on hyviä kokemuksia tästä muun muassa pk-yritysten digitalisaatiota tukevasta DigiHyöty-hankkeesta sekä matkailualan digitalisaatiota vauhdittavasta DigiTähti-hankkeesta. Suomalaisilla on hyvät edellytykset rakentaa teknologian avulla menestystä, työpaikkoja ja hyvinvointia ihmisarvoa ja ympäristöarvoja kunnioittaen – tätä kehitystä TIEKEn tarjoamat palvelut voivat osaltaan tukea.

TIEKEllä on yhteistyöalustana ja riippumattomana toimijana tärkeä rooli yhteisen suunnan ja ymmärryksen rakentajana: vahvistamme yhdessä ymmärrystä mahdollisuuksista, kokoamme yhteen muutostarpeita ja viemme eteenpäin muutosta päättäjävaikuttamisen, yritysyhteistyön ja viestinnän kautta. Organisaatioiden tarve yhteistyölle, verkostoitumiselle ja yhdessä oppimiselle kasvaa: muutosta on helpompi viedä yhdessä eteenpäin – myös kokeilujen kautta. TIEKE on löytänyt luontevan roolin sillanrakentajana ja yhteistyöfoorumina mm. Verkkolaskufoorumin, AI & Big Data Forum Finlandin ja Badge Finland -verkoston fasilitoijana.

Pekka Seppäsen sanoja mukaillen: tietoyhteiskunta on uusi ja samalla vanhastaan tuttu, hyvä suunta Suomelle ja suomalaisille, miksei koko maailmalle. Emmekä me ole tässä ajattelussa yksin: ministeri Sirpa Paatero nimesi tällä viikolla neuvottelukunnan valmistelemaan Suomeen hyvinvointia luovaa ja kilpailukykyä ohjaavaa, digitalisaatioon nojaavaa teknologiapolitiikkaa. Vaikka tietoyhteiskuntaa ei sanana mainitakaan, tulee tämä Risto Siilasmaan luotsaama julkisen ja yksityisen sektorin yhteenliittymä tekemään töitä sen varmistamiseksi, että Suomi on teknologian ja tiedon hyödyntämisen kärkimaa jatkossakin.

Tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta teknologianeuvottelukunnan käsillä on muutamia keskeisiä kysymyksiä. Teknologian ja datan rooli yhteiskunnassamme on jo nyt merkittävä, mutta sovellammeko niitä tavoilla, joilla on merkitystä? Tarvitsemme lisää innovatiivisia ratkaisuja, joilla ratkoa ilmastonmuutoksen kaltaisia viheliäisiä ongelmia ja tukea hyvää elämää. Ovatko alan pelisäännöt selvät ja olemmeko mukana määrittelemässä niitä? Tarvitsemme ohjausta ratkaisuihin ja toimintamalleihin, jotka ovat eettisesti kestävällä pohjalla niin ihmisten kuin ympäristönkin näkökulmasta. Onko meillä kyky kehittää osaamista ketterästi vai putoaako osa kelkasta? Tietoyhteiskunnassa niin organisaatioilla kuin yksilöillä on ymmärrystä ja mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa, luoda datasta ja tiedosta arvoa sekä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista tietoyhteiskuntaa yhdessä rakennamme.

TIEKEssä työ ihmiskeskeisen, osaavan, kilpailukykyisen ja yhteentoimivan tietoyhteiskunnan eteen jatkuu: osallistu keskusteluun tapahtumissamme, hyödynnä jäsenyyttä ja palveluitamme tai rakenna kanssamme vaikuttava kehittämishanke. Kuljetaan yhdessä samaan suuntaan.

Syysterveisin,

Hanna