WordlCafe-tuloksia: Oppimisen uudet opit käyttöön

Teknologiateollisuuden Mervi Karikorven vetämä WorldCafe-ryhmä pohti Vanajanlinnassa, miten yritysten digikyvykkyyttä voidaan parantaa. Millainen on digiajan erinomainen asiakaskokemus? Millainen on digiajan huippuhallitus? Miten voidaan oppia ja opettaa uudenlaisia digitaalisia työtapoja?

Ryhmäkeskustelu liikkui neljän teeman ympärillä: johtaminen, asiakaskokemus, koulutus ja koko yhteiskuntaa koskeva muutos. Tällä kertaa keskitymme koulutukseen.

Ota oppimisen uudet opit käyttöön

Digiloikka edellyttää jokaiselta uuden oppimista. Olemme välitilassa, jossa kaikki organisaatiot eivät huolehdi entiseen tapaan työvoiman osaamisesta, ja esimerkiksi pätkätyöläisiä ei huomioida lainkaan. Jokainen on itse vastuussa omasta kilpailukyvystään ja osaamisestaan.

Silti suurin osa ei voi noin vaan opiskella ja jättää työtä vähemmälle. Monelle ei ole taloudellisesti mahdollista kouluttautua, jos oppimisen on tapahduttava omalla rahalla ja ajalla. Parhaat pärjäävät aina, mutta heikompien osaamiseen pitäisi panostaa.

Digitaalisuuskasvatusta jo peruskouluun

Kouluihin kaivataan enemmän laaja-alaista digikansalaiskasvatusta. Lasten osaaminen kasvaa parhaiten sillä, että saa kokeilla ja leikkiä. Kokeilumahdollisuudet ovat vähissä tämän päivän koulussa.

Uusi sukupolvi pystyy paremmin hyödyntämään tulevaa digitalisaatiota. Suomen koulutusstrategia panostaa kuitenkin liikaa harvojen asioiden syvälliseen osaamiseen, jolloin yleistiedot ja -taidot heikkenevät. Ryhmäkeskusteluissa oltiin huolissaan osaamisen siiloutumisesta lukiovaiheessa. Huolestuttavana esimerkkinä mainittiin ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin tehdyt muutokset, jotka entisestään vähentävät yleistietoa.

Kenen ajalla oppiminen tapahtuu?

Työelämässä oppimisen esteenä on usein aikapula. Työajalla ei ole riittävästi aikaa oppia, eikä vapaa-aikaa haluta käyttää kouluttautumiseen. Toisaalta myös työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy koko ajan. Ryhmissä käytiin keskustelua siitä, millä tavalla oppimiseen voisi kannustaa.

Joillain toimialoilla on esimerkiksi sovittu tietty määrä palkallista aikaa opiskeluun. Elämmekö sellaista murrosta, jossa yrityksiin tarvitaan pakollista kouluttautumista, jotta ihmiset saadaan oppimaan? Toisaalta keskustelua päivien määrästä pidettiin kangistuneena: oppimisen pitäisi olla jatkuvaa, eikä sen tule olla kiinni koulutuspäivistä.

Miten uusi oppi viedään käytäntöön?

Usein koulutukset hoidetaan niin, että kaikki osallistuvat niihin, mutta opin siirtymisestä käytäntöön ei huolehdita. Jos uutta asiaa ei hyödynnä viikkoon, se unohtuu. Lähiesimiehen vastuulla on huolehtia siitä, että uusia oppeja myös käytetään. Työyhteisössä ei myöskään hyödynnetä riittävästi osaamista, joka sieltä löytyy jo ennestään.

Miten uusia työtapoja voisi edesauttaa juurtumaan ja leviämään? Leikkiminen ja kokeileminen ovat hyviä keinoja saada asiat käytäntöön. Tämän eteen täytyy nähdä vaivaa työyhteisössä. Uusi tekemisen tapa vie alussa enemmän aikaa, mutta kun sen on tehnyt pari kertaa, näkee jo hyvät puolet. Jos tauko on liian pitkä, asia unohtuu ja koulutus menee hukkaan.

Yhtenä apuna asioiden käytäntöön viemisessä ovat epämuodolliset muutosagentit, sparraajat tai vertaishenkilöt. Moni ottaa spontaanisti työpaikalla sparraajan roolin ja vie asioita eteenpäin. Sparraaja ottaa käyttöön koulutetun asian, ja hänellä on utelias asennoituminen uuteen ja halu kokeilla uutta. Henkilöt, jotka tuntevat epäluuloa uutta kohtaan, lähtevät helpommin kokeilemaan, kun toinen näyttää mallia. Käänteismentorointi, opin vieminen nuorilta vanhemmille, voisi myös toimia työelämän mallina laajemminkin.

Työn kiertoon pitäisi satsata. Työkiertoa voisi tehdä myös yritysten välillä. Käytännössä oppiminen on osoittanut toimivuutensa. Esimerkiksi kotisairaanhoidon digitaalisia palveluja tarjoavassa yrityksessä oli sääntö, että kukaan uusi työntekijä ei saanut aloittaa työssään ennen kuin oli ollut viikon kotisairaanhoitajan opissa. Vanha oppi ”tsupparista toimitusjohtajaksi” pitäisi kaivaa esiin.

Mitä mieltä olet? Ota kantaa!

Keskustelu aiheesta jatkuu Tietoyhteiskunta-akatemian LinkedIn-ryhmässä. Jos et vielä ole jäsen, liity mukaan ja osallistu keskusteluun.