Big Datan merkitys innovaatioiden käynnistäjänä ja kohteena, liiketoiminnan kiihdyttäjänä ja kehityksen ajurina on laajalti tunnistettu. Data muuttuu rajallisesta resurssista yltäkylläiseksi runsaudeksi, ja teknologia mahdollistaa datamassojen kokoamisen ja analysoinnin murto-osalla aiemmista kustannuksista. Dataan panostetaan. Se on digitaalisen talouden raaka-ainetta ja tuottaa runsaasti uutta lisäarvoa.
Euroopan komission datavetoisen talouden rakentamista koskeva aloite ”Building a European Data Economy” on parhaillaan kuulemiskierroksella. Aloitteen tavoitteena on parantaa datan vapaata liikkuvuutta ja saatavuutta EU:n sisämarkkinoilla. Datakeskustelua on viime aikoina käyty paljon tietosuojan näkökulmasta. Koneiden generoima data on kuitenkin paljon muutakin kuin henkilödataa ja yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.
Dynaamiset digitaaliset ekosysteemit
World cafe -keskustelussa todettiin, että lähtökohtana on ymmärtää, miten datan ympärille rakentuvat ekosysteemit toimivat. Nykyiset ekosysteemit elävät datasta – siitä, miten dataa käsitellään.
Perinteisessä tuotantoprosessissa raaka-aineesta jalostui prosessissa tuote, joka aikanaan kulutettiin pois. Nykyään datan päälle kerrostuu jatkuvasti uutta ja asioiden suhteet ovat hyvin moninaisia ja verkostomaisia. Datataloudessa hierarkiat ja klusterit korvautuvat ekosysteemeillä ja verkostoilla. Data ei kunnioita toimialojen rajoja, mutta hyvinkin synnyttää uutta liiketoimintaa. Myös datan siirtäminen sinänsä on monien liiketoimintaa.
Datataloudessa syntyy valtava määrä erilaisia, dynaamisia relaatioita, joiden hallinta on haastavaa. Laaja verkottuminen ja vahva riippuvuus tiedosta luo voimakkaita verkostovaikutuksia.
Data on kuin turvetta, joka kerrostuu vähitellen, vanhaa vajoaa ja päälle syntyy uusia kerroksia. Airbnb ja Uber ovat jo kaikille tuttuja esimerkkejä. Ensin oli ”vain” palvelu, mutta sen päälle on syntynyt esimerkiksi huolto- ja siivouspalveluita.
Datan omistajuus on keskeinen kysymys. Miten tehdä bisnestä datalla, jos ei tiedetä sen omistajaa? Mikä on alusta, mikä on dataa? Rajanveto ei aina ole helppoa.
Dataa pitää hoitaa
Jos data on tähän mennessä ollut niukka luonnonvara, nyt sitä alkaa olla runsaasti saatavilla. Myös reaaliaikaisen datan määrä kasvaa valtavasti. Vielä emme ole siinä pisteessä, että tietäisimme, mitä kaikella datalla voi tehdä ja miten käyttää sitä arvonluonnissa.
Selvää on, että datan avulla tuotetaan nykyisin nopeimmin lisäarvoa. Siksi dataan on syytä panostaa ja sitä tulee hoitaa. Metsänhoidossakaan ei alkujaan ymmärretty hoitamisen päälle, nykyisin ymmärretään sen tärkeys ja nähdään sen taloudellinen arvo.
Datan laadulla on valtava merkitys. Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon. Epäkurantin tiedon pohjalta tehdään huonoja päätöksiä.
Saatavilla oleva data
Datataloudessa tieto on vapautettava käyttöön, jotta siitä voidaan laajemmin jalostaa lisäarvoa. Avoimen datan ei kuitenkaan tarvitse olla synonyymi ilmaiselle datalle. Avoimuutta on se, että dataa on saatavilla ja sitä voidaan käyttää – mutta se ei silti välttämättä ole avoimesti kaikkien saatavilla. Data voi olla talteen kerättynä ja saatavilla myös ”oven takana”, piilossa.
Yksi merkittävä kysymys on, onko prosessissa jalostuva data avointa vai suljettua.
Rajapintojen avoimuus ja yhteensopivuus ovat datan hyödyntämisessä keskeisissä rooleissa.
Kuka omistaa datan ja siitä jalostettavat tuotokset?
Data on periaatteessa aina jonkun omaisuutta ja omistajuudesta seuraa myös vastuita. Datan omistajuutta koskevia kysymyksiä on kuitenkin paljon. Kuka omistaa pankissa sinusta olevan datan? Kuka omistaa numerot? Voinko testamentata datan vaikka lapsilleni? Meneekö siitä tulevaisuudessa dataperintövero?
Yksiselitteinen ei ole myöskään kysymys, miten omistajuudet määrittyvät prosessissa, kun dataraaka-aineesta tuotetaan tuote tai palvelu.
Sydämenlyönnit ovat raakadataa, resurssi, joka kertoo mittaustiedon. Sydänfilmi on välijaloste, joka kuvaa ilmiön käsitettävällä tavalla. Se on myös resurssi, josta jalostuu edelleen diagnoosi ja resepti. Ei liene epäselvää, kuka omistaa sydämenlyönnit tai sydänfilmin ottavan laiteen, mutta sydänfilmin ja diagnoosin kohdalla omistajuus ei ole itsestäänselvyys.
Vallan ja vastuun tasapaino
Missä menee vastuu omasta terveydestä, jos tiedosta huolimatta toimit irrationaalisesti? Jo nyt esimerkiksi vakuutusyhtiöissä voidaan tuotteet hinnoitella käyttämällä asiakkaasta saatavilla olevaa dataa, mutta datan lisääntyessä kysymys nousee yhä keskeisemmäksi. Lähtökohtaisesti teknologia tekee kaiken näkyväksi. Datan käyttöoikeuksien antamisen olisi syytä perustua vapaaehtoisuuteen, mutta palveluntarjoajalla kieltäytyminen voi näkyä hinnoittelussa.
Datan omistajuuden suhteen kannattaa olla tarkkana. Suomessa on paljon ”vanhaa” massadataa kuten Suomalaisten terveystiedot. On hyvä olla tarkkana omistajuudesta jo senkin takia, ettei dataa anneta kaupalliseen käyttöön ehdoitta ja ilmaiseksi, vaan osataan nähdä sen arvo.
Datan täytyy olla eheää ja turvassa. Vai tehdäänkö täydellinen murha tänä päivänä peukaloimalla terveysdataa?
Saanko luvan?
Datan käyttö on keskeisessä roolissa nyky-yhteiskunnassa, mutta on ongelmallista määritellä datan käytön rajat, jos ei ole selvyyttä siitä, kuka datan omistaa. Tämä on ehdottomasti lain laatijan, mutta myös meistä jokaisen intressissä.
Maailmassa syntyy paljon muutakin kuin henkilöön sidoksissa olevaa dataa, mutta usein eri systeemeissä ja palveluissa oleva data kiinnittyy ihmiseen.
Miten yksilö osaa tunnistaa oman vastuunsa? Miten hän osaa arvioida, ettei anna tai myy dataansa liian halvalla tai anna käyttää sitä väärin? MyDatan käyttöoikeuksien antaminen edellyttää, että meillä on tieto siitä, mitä kaikkea dataa meistä itsestämme on olemassa.
Voisinko antaa dataani vain määräaikaisen käyttöoikeuden? Miten määrittelen, mitä osaa minusta kerätystä datasta kenellekin annetaan tai myydään eteenpäin? Kun ihminen itse määrittelee datansa käyttöoikeudet, hän tarvitsee osaamista ymmärtääkseen mitä antaa ja kenelle.
Data kauppatavarana
Tieto voi olla arvokasta omistajalleen, mutta tiedon prosessoija tuottaa lisäarvon. Datan arvo tulee näkyväksi, kun sillä käydään kauppaa. Tovi sitten saimme lukea kauppakeskuksesta, joka oli valmis maksamaan datasta: Kun asiakas antoi seurata liikkumistaan kauppakeskuksessa, hän sai vastineeksi pysäköintiaikaa.
Datan siirrettävyys luo uusia mahdollisuuksia, jolloin tullaan yhteensopivuus- ja standardisointikysymyksiin.
Optiona ei ole odottaminen
Miten edetä, jos emme tiedä, kuka datan omistaa, kuka sitä voi myydä, jalostaa ja hallita?
Jos kiellämme kaiken, mitään ei tapahdu. World cafe -keskustelussa todettiin, että regulaatiota tarvitaan, mutta päätöksentekijöiden ei kannata välttämättä hötkyillä. Joka tapauksessa on parasta antaa syntyä jotakin. Vaarana on, että ylisäätelemällä pysäytämme liiketoiminnan kehittymisen.
Jos meneillään on useita samanaikaisia säädösprosesseja, ne pahassa tapauksessa tuottavat keskenään ristiriitaisia säännöksiä. Varsinkaan pienet yritykset eivät kestä tallaista tilannetta. Pahimmillaan liiketoiminta siirtyy muualle – myös kokonaan Euroopan ulkopuolelle.
Data ylittää kansallisvaltioiden rajat. Meillä on paikallisia vaateita ja valtioiden tulee huolehtia kansalaisistaan. Data ja sen hyödyntäminen eivät kuitenkaan rajoitu paikalliseksi.
Toistaiseksi datan siirrettävyys ihmisen mukana on vielä haasteellista. Miten siirtää mukanaan esimerkiksi Kanta-palvelun terveystiedot vaikkapa länsinaapuriin muutettaessa?
Kun auto keksittiin, polttoainetta ostettiin pulloissa apteekista. Tiedämme, että myöhemmin syntyi kokonainen öljyteollisuuden ekosysteemi. Nyt olemme datan kanssa ehkä tuossa apteekkivaiheessa.
Voisiko Suomi toimia mallimaana datan omistajuuden, avoimuuden ja käytön rajojen määrittelyn suhteen?
World cafen vetäjinä toimivat yhteiskuntasuhdejohtaja Karol Mattila ja Nokia Fellow Timo Ali-Vehmas Nokialta.
Taustaksi:
Euroopan komissio: Building a European Data Economy – aloitteen tavoitteena on parantaa datan vapaata liikkuvuutta ja saatavuutta sisämarkkinoilla. Euroopan datavetoisen talouden rakentamista koskeva kuuleminen jatkuu 26.4.2017 saakka
Mitä mieltä sinä olet? Ota kantaa!
Keskustelu aiheesta jatkuu Tietoyhteiskunta-akatemian LinkedIn-ryhmässä. Jos et vielä ole jäsen, liity mukaan ja osallistu keskusteluun.
