Teknologiateollisuuden Mervi Karikorven vetämä WorldCafe-ryhmä pohti Vanajanlinnassa, miten yritysten digikyvykkyyttä voidaan parantaa. Millainen on digiajan erinomainen asiakaskokemus? Millainen on digiajan huippuhallitus? Miten voidaan oppia ja opettaa uudenlaisia digitaalisia työtapoja?
Ryhmäkeskustelu liikkui neljän teeman ympärillä: johtaminen, asiakaskokemus, koulutus ja koko yhteiskuntaa koskeva muutos. Tällä kertaa keskitymme johtamisen teemaan.
Digiajassa johtaminen vaatii uusia taitoja
Digitalisaatio muuttaa johtamista. Tarvitaanko enää johtajia, vai johtaako jokainen tulevaisuudessa omaa työtään? Tälläkin idealla toimivia yrityksiä on nähty, mutta ryhmäkeskusteluissa johtamiselle nähtiin kuitenkin olevan tarvetta tulevaisuudessakin. Toisaalta tarvitaan uutta ajattelua, mutta toisaalta myös vanhat opit pätevät. Yritysten digitalisoinnissa ollaan tällä hetkellä hyvin eri vaiheissa. Toiset ovat jo pitkällä ja toiset vasta alkeissa.
Johdon pitää tulevaisuudessa hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Yrityksen johdon täytyy ymmärtää, mistä on kysymys, eikä johto saa olla teknologiavastainen. Johtoportaaseen tarvitaan siis digivisionärismiä. Jos ei ymmärrä, ei voi tarttua mahdollisuuteen. Johto ei myöskään saa olla liian kaukana käytännön tekemisestä. Monella johtajalla ei ole käsitystä siitä, mitä esimerkiksi tuotannosta tapahtuu. Tulevaisuuden johtajan on välttämätöntä tehdä töitä työntekijöiden mukana, ei omassa eristäytyneessä kulmahuoneessaan.
Johdon on uskallettava kokeilla
Vanhat johtamisen opit ovat edelleen voimassa. Johdon täytyy olla perillä siitä, mitä henkilöstön osaaminen ja kyvyt ovat. Innostamalla johdetaan enemmän kuin hierarkioilla. Tavoite pitää pystyä määrittämään kirkkaaksi. Yrityksiin voisi kuitenkin lisätä mausteeksi kokeilukulttuuria. Johtamisen kulmakivi on edelleen luottamus, joka ruokkii vapaata innovointia, toiminnan parantamista ja aloitteiden esiin tuomista. Jos luottamus on mennyt, tie on pitkä.
Uusia sukupolvia ei voi johtaa samalla tavalla kuin vanhoja. Toisaalta myös työn aika- ja paikkasidonnaisuus ovat irtoamassa. Muutos asettaa uudenlaisen haasteen johtamiselle. Se luo yhteistyölle uudet mallit.
Katse on kääntynyt nyt liikaa esimerkiksi kikyyn. Paremmalla johtamisella saadaan parempia tuloksia kuin kuuden minuutin lisäajalla työhön. Yritysjohtaja uskoo yritysjohtajaa – siksi tietoa ja osaamista täytyy jakaa myös yrityksen ulkopuolelle.
Uteliaisuus on toimitusjohtajan ja CIO:n tärkeä ominaisuus
Toimitusjohtaja ei voi osata kaikkea, joten siksi tulevaisuuden toimitusjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat uteliaisuus ja eteenpäin katsominen. Digitaalisuusosaamista on kuitenkin oltava johtoryhmän tai hallituksen tasolla, muuten asiat eivät etene.
Mikä on tietohallintopäällikön rooli yrityksessä? CIO:lta vaaditaan uudenlaista digikyvykkyyttä ja ymmärrystä mahdollisuuksista. Haaste tulee siitä, että yrityksissä ei ole tällä hetkellä riittävää teknologiaymmärrystä.
Millainen mahdollistaja CIO:n pitäisi olla? Pitääkö hänen ymmärtää yrityksen toimialaa ja bisnesmahdollisuuksia, vai teknologian tuomia mahdollisuuksia? Nyt ongelmaksi muodostuu usein se, että IT-johtaja ymmärtää teknologiaa, mutta ei toimialaa. Toimialajohtaja taas ei ymmärrä teknologiaa. Keskusteluissa päädyttiin siihen, että parempi vaihtoehto CIO:ksi voisi olla joku muu kuin teknologiaihminen: sellainen joka ymmärtää kontekstia. Samalla pohdittiin, onko yrityksen sisällä ylipäätään tarpeeksi niitä, jotka ymmärtävät, mitä kaikkea voisi tehdä.
Mitä mieltä olet? Ota kantaa!
Keskustelu aiheesta jatkuu Tietoyhteiskunta-akatemian LinkedIn-ryhmässä. Jos et vielä ole jäsen, liity mukaan ja osallistu keskusteluun.
